Tenon kalatalousalueella kalastus on sydämen ja sielun asia
Tenon kalatalousalueen kevät ja kesäkausi ovat kiireisiä, vaikka lohenpyynti Tenolla jää taas kesällä haaveeksi. Suomi ja Norja ovat päättäneet, että muita kalalajeja kuten harjusta saa kalastaa tietyin määräyksin, mutta se ei riitä lämmittämään Tenon kalatalousalueen toiminnanjohtajan Niilo I. Aikion ja puheenjohtajan Mika Aikion mieliä.
”Kyllä se on rankkaa täällä kaikille, jotka ovat ikänsä eläneet täällä. Ajatus lohen kalastuksesta lähtee jo alkukeväällä Tenolle sekä Tenon sivujoille.Siellä ollaan kesällä ja vietetään aikaa yhdessä. Teno on osa meidän identiteettiämme – se on meille ruoka-aitta, elämäntapa, elinkeino, terapeutti, sekä saamelaiskulttuuria, jota valtionvalta ei ole halunnut ottaa huomioon, ja jonka perustuslain 17 pykälän kolmas momentti olisi pitänyt turvata”, Niilo I. Aikio sanoo.
Tenon kalatalousalueen toiminnanjohtaja huomauttaa, että saamelaiskulttuurin sivuuttamisen lisäksi valtio ottaa huomioon perustuslain 20 pykälän osalta vain vastuun luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä, mutta jättää huomiotta pykälässä lauseen loppuosan ”ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille”.
Aikiot muistuttavat, että kulttuuriperintöhän on sekä aineellista että aineetonta perintöä. Nyt se perintö on revitty lohenkalastuskiellolla pois ja ilman korvausta. Tosin henkisiä puolia ei voi edes korvata, mutta taloudelliset menetykset pitäisi korvata Mika Aikion ja Niilo I. Aikion mielestä.
”Ymmärrämme hyvin, että tavallisen rahvaan on vaikea ymmärtää ja käsittää Tenon kalastukseen liittyviä asioita ja ominaispiirteitä, mutta valtiota kohtaan ymmärryksemme ei ole kovinkaan korkea. Lainsäätäjä, eli valtio on säätänyt lakeja ja asetuksia, mutta se ei itse osin kunnioita tekemiään säädöksiä, ei ainakaan mikä liittyy Tenojoen vesistön kalastukseen”.
Kiellolla lohikannat kuntoon?
Valtiovallan mukaan lohenkalastuskiellon tavoitteena on Tenon lohikantojen voimakkaan heikentymisen pysäyttäminen. Kiellon pitäisi luoda edellytykset lohikantojen elpymiselle ja saattamiseksi kestävälle tasolle.
Miten tähän tilanteeseen on Tenolla päädytty? Mika Aikio toteaa, että valtio on yksinkertaisesti myynyt vuosikymmenien ajan poskettoman paljon lupia ja ajatellut, että lohta riittää. Mika sanoo, että ei Tenon lohi kuitenkaan voi olla kaikkien kalastettavana ja sen kalastuksella pitää olla kunnon hinta.
Tenon kalatalousalueen puheenjohtaja Mika Aikio
Lohikalastuskieltoon liittyen naapurimaa Norja ei saa Utsjoella hyvää arvosanaa kalataloustoimijoilta. Aikioiden mukaan Norja ei valitettavasti ajattele samalla tavalla matkailusta ja kalastuksesta elinkeinona kuten Suomi. Jotta Tenojoen lohikanta elpyisi pitäisi nimenomaan Norjan tehdä muutoksia rannikkokalastukseensa.
”Tenojoki on tärkeä lohen poikastuotantoalue. Jos lohet pyydetään jo rannikolla ja vuonon suulla, niin miten niitä edes riittää Tenojokeen kutemaan tulevaksi?”
Tenon kalatalousalue hoitaa nyt toista kesää Tenon kalastuslupien myyntitehtävää. Aiemmin myynnin hoiti Lapin ELY-keskus. Tenolla Suomi ja Norja myyvät omat kalastuslupansa. Suomessa myynti on normaalivuosina ollut noin 600 000 euroa ja kaikki luvat menevät, mitä on. Osa lupatuloista on jaettava vesialueiden omistajille, mutta sitä ei ole tehty kuin viimeksi vuoden 2018 lupatulojen osalta. Jakamatta oleva summa on merkittävä.
Surun lohenpyynnin kieltämisestä aisti viime kesänä paikallisista, kun he tulivat ostamaan muita kuin lohenpyyntilupia.
”Monella vanhalla miehellä oli tippa silmäkulmassa, kun pystyi vain ostamaan harjuslupia. Lohen pyynti on syvällä perimässä täällä”, Niilo I. Aikio sanoo.
Kalatalousalue toimii pienillä resursseilla
Lapin kalatalouskeskus kävi huhtikuun lopulla tutustumassa Tenon kalatalousalueen toimintaan ja sen erityispiirteisiin. Tenon kalatalousalue on toimelias, mutta kuten muillakin kalatalousalueilla, ovat resurssit kalatalousalueen hoitamiseen tiukat.
”Kun ihmisresursseja on vähän, ne käytetään tarkoin”, Mika toteaa.
Hänelle pelkästään Tenoa koskevia palavereja tulee viitisenkymmentä vuodessa. Uutta sukupolvea on tulossa mukaan ja Mikan mukaan se on vahvempi kuin pitkään aikaan. Tämä on tervetullutta myös kalastuksenvalvonnan puolella.
Osakaskuntatoiminta ei Utsjoella toimi halutulla tavalla, sillä niiden toimijat käyvät vähiin.
”Yhdistyminen on toivottavaa, sillä moniko osakaskunta toimii enää kymmenen vuoden kuluttua? Osakaskunnissa on kahta eri ryhmää, upporikkaita ja rutiköyhiä. Tenon neljä suurinta osakaskuntaa kuuluvat ensimmäiseen ryhmään”, Mika Aikio kertoo.
Kalastus ja saamelaisten oikeudet
Koska ollaan Utsjoella, liittyy kaikkeen kalastukseen luonnollisesti saamelaisten ikiaikaiset oikeudet vesiin. Niilo I. Aikio vertaa saamelaisten oikeuksia vesiin, erityisperusteiseen kalastusoikeuteen, joka on vahvempi oikeus kuin vesialueen omistajan oikeus kalastukseen.
Tenon kalatalousalueen toiminnanjohtaja Niilo I. Aikio
”Täällä saamelaisten oikeudet ovat lähtökohtana ja ihmiset yrittävät puolustaa sitä, mitä perustuslaki turvaa. Se on meille sydämen asia. Kalastus ja metsästys ovat olleet ne perinteisimmät saamelaiset elinkeinot. Siinä mielessä on väärin, ettei kalastusta puolusteta saamelaisten elinkeinona kuten porotaloutta”, Aikio toteaa.
Huhtikuussa Korkein oikeus (KKO) hylkäsi kahdessa asiassa syytteet, jotka koskivat paikallisten saamelaisten oikeutta kalastaa Tenojoen vesistöön kuuluvissa Utsjoessa ja Vetsijoessa. KKO piti näin ennallaan Lapin käräjäoikeuden antamat ratkaisut.
Toisessa tapauksessa KKO katsoi, että tekoaikaan voimassa olleen asetuksen kalastuskautta koskeva säännös oli ristiriidassa paikallisille saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa.
Myös toisessa tapauksessa KKO katsoi, että tekoaikaan vuonna 2017 voimassa ollut kalastuslain mukaisen lohen ja taimenen nousualueelle vaadittu erillinen kalastuslupa ja siihen liittyvät lupakäytännöt aiheuttivat niin merkittäviä rajoituksia paikallisille saamelaisille, että säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa heille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa.
Niilo I. Aikio ja Mika Aikio iloitsevat päätöksestä ja arvelevat, että edessä on nyt kalastuslain muutos. Saamelaisten oikeudet on otettava kalastuslaissa huomioon.
”Korkeimman oikeuden päätös osoittaa sen, että nyt niin on pakko tehdä. Täällä kalastuksessa tulevat ensin saamelaisten oikeudet, sitten paikalliset ja vasta sitten vieraat, sillä Teno ja lohi ovat meidän peltomme” Mika Aikio sanoo.
Teksti ja kuvat: Auni Vääräniemi