Lapin kalatalouspäivät pureutui mielenkiintoisiin kalatalousasioihin Levillä

Lapin 19. kalatalouspäivät vedettiin läpi 12.–13. lokakuuta Kittilän Levillä. Päivien asiaohjelma oli jaettu neljään kokonaisuuteen, joita ansiokkaat alustajat käsittelivät omien esitystensä pohjalta.

Torstain antiin kuului Triwa Life -hankkeen eli Tornionjoen vesistöalueen kunnostushankkeen toimintojen esittely. Triwa Life -hankkeessa Tornionjoen ja sen sivujokien tilaa parannetaan sekä Suomen että Ruotsin puolella. Hankkeen tavoitteena on palauttaa ihmisen muokkaamia joki- ja puroympäristöjä lähemmäs luonnontilaa, ja siten suojella alueen elinympäristöjä, kasveja ja eläimiä. 

Suomessa hankkeen toteuttajat ovat Suomen metsäkeskus, Metsähallitus Eräpalvelut, Lapin ELY-keskus, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto. Triwa Life -hankkeen toiminta-aika on 2023–2030.

Triwa Life -hanketta koskevissa alustuksissa kuultiin seikkaperäisesti hankkeessa tehtävistä töistä, kuten vaellus- ja leviämisesteiden poistosta, joissa keskitytään tierumpuihin ja patoihin. Hankkeessa rakennetaan myös kalatiet Tengeliönjoen Portimokosken ja Haapakosken vesivoimaloiden ohitse.

Kalataloudellisia kunnostuksia hankkeessa tehdään esimerkiksi uomakunnostuksina, joissa muun muassa monipuolistetaan uomaa ja virtauksia sekä tehdään kutu- ja poikasalueita kaloille. Päivän aikana kuultiin myös kalastoseurannasta hankkeessa.

Triwa Life -hankkeessa tehdään myös ojitettujen soiden ennallistamista, jonka vaikutukset ovat lopulta Naamijokeen ja Tengeliöjokeen. Tornionjoen ja Muonionjoen kalatalousalueen puheenvuorossa painotettiin, että kalatalousalueella on kovat odotukset kaikkien kolmen merkittävimmän vaelluskalalajin elinvoimaisuuden sekä veden laadun positiiviselle kehittymiselle hankkeen myötä. Kalatalousalue korosti, että lohen elinvoimaisuudesta on huolehdittava entistä paremmin myös tämän hankkeen toimien myötä.

Kalatalouspäivien osallistujat kokivat seikkaperäisesti esitellyn Triwa Life -kokonaisuuden hyvänä. Toiveena on, että Triwa Life -hankkeen materiaalit olisivat myös pienempien vesistökunnostushankkeiden hyödynnettävissä.

Torstain toisessa kokonaisuudessa eli kalatalousalueen toimintaa luotaavissa alustuksissa kerrattiin kalatalousalueiden tehtäviä, vastuita ja hallituksen ja toiminnanjohtajan roolin merkitystä. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien toteuttamista pohdittiin siltä kantilta, että suunnitelmat eroavat alueiden välillä, eli ei yhtä oikeaa toteutustapaa, vaan alueelliset erityispiirteet määrittävät toimenpidetarpeet ja toteutustavat. KHS:n toteuttamiseen kuuluu olennaisena osana seuranta, joka on välttämätön osa tavoitteellista kalavarojen käyttöä ja hoitoa.

Kalatalousalueiden toiminnan kokonaisuudessa pohdittiin myös kalastusrajoituksia ja seuraamusmaksuja. 

Kalatalouspäivien perjantain antina olivat vaelluskalan tulevaisuus Kemi- ja Ounasjoessa ja kalastusmatkailu Lapissa tänään. Vaelluskalasta yhteinen tahtotila on se, että vaelluskalat pääsisivät nousemaan. Ounasjoki on jo valmis vesistö vaelluskaloille, kunhan vaellusesteet saadaan hoidettua pois Kemijoesta. Vaelluskala-asian korjaantuminen auttaisi matkailun kehittämisessä Ounasjoelle.