Lapin kalatalouspäivät pui kaksi päivää veden viljaa Luostolla
Sodankylän Luostolla pidetyt kaksipäiväiset Lapin 18. kalatalouspäivät muistetaan tälläkin kertaa monista ajankohtaisista aiheista. Eniten keskustelua herättivät tammukat ja tutkimus taimenen geneettisestä rakenteesta Kemijoen vesistöalueen pääuomien sivujoilla ja -puroilla sekä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien sisällöt. Unohtaa ei sovi myöskään kyttyrälohta koskevaa keskustelua.
Tammukka-keskustelun aloitti kalatalouspäivät avannut Savukosken kunnanjohtaja Eeva-Maria Maijala. Hän on toiminut Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajana ja Lapin kansanedustajana, joten näkemystä aiheeseen on hänellä kertynyt. Kalatalouspäivillä hän toi esille kalatalouslain käsittelyvaiheita.
Tammukasta puhuttiin lisää, kun Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ari Huusko kertoi EMRA-hankkeen kuulumisia tutkimuksesta taimenen geneettisestä rakenteesta Kemijoen vesistöalueen pääuomien sivujoilla ja -puroilla.
Tutkimuksen mukaan järvitaimenen kohdalla ei ole laajaa sekoittumista purojen tai sivujokien taimenpopulaatioihin Kemijoen vesistöalueen pääuomien sivujoilla – ja puroilla. Huusko kertoi, että sivujokien ja -purojen populaatiot ovat eriytyneitä meritaimenesta.
”Tammukan jokikohtaisia populaatioita on, niissä on paikallisia eroja. Populaatioiden sekoittuneisuus vaihtelee vesistön eri osissa. Tutkimustulosten mukaan latvavesien populaatioissa sukulaisuus on korkea ja teholliset populaatiokoot ovat pieniä. Ekologisissa ominaisuuksissa on huomattavaa, että kasvussa ja sukukypsyysiässä on paikallista muuntelua”, Huusko sanoi.
”Kemijoen vesistön sulkeuduttua meritaimenilta niiden geneettinen vaikutus on hiipunut, ja jäljellä ovat sivujokien ja latvapurojen populaatiot”.
Tammukkakysymys nousee esiin jokaisella Kemijoen vesistöalueen kalatalousalueilla, ja sitä enemmän, mitä pitemmälle latvaosia mennään. Huuskon esityksen pohjalta todettiin, että tutkimus asettaa uuteen valoon kategorisen keskustelun esimerkiksi siitä, kuinka paikallinen kala on.
Kyttyrälohi uhka Tenon kalakannoille?
Taimenen lisäksi Lapin kalatalouspäivillä käsiteltiin laajasti Tenon vesistössä uivaa kyttyrälohta. Sen kehityskulku Tenolla on ollut räjähdysmäinen, sillä vuonna 2021 jopa 50 000 kyttyrälohta nousi Tenoon.
”Mitäpä määrä on vuonna 2023, onko se 200 000 kappaletta vai 10 000 kappaletta? Kannat voivat teoriassa kasvaa 10–50-kertaisiksi”, pohti kyttyrälohesta alustanut Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell.
Orell kertoi, että Tenon lohen ja kyttyrälohen ekologiset lokerot ovat melko erilaisia, joten lajien kilpailu on oletettavasti melko vähäistä. Parhaimmillaan kyttyrälohi voi olla myös resurssi lohelle ravinteiden ja ravinnon muodossa. Kyttyrälohella on kuitenkin mahdollisia vaikutuksia myös muihin Tenon kalalajeihin, jolloin taimen on mahdollisesti lohta suuremmassa vaarassa.
”Tiedossa ei ole kyttyrälohen aiheuttamia merkittäviä haittoja, mutta tiedonpuute on kuitenkin iso ongelma”.
Orell esitteli uhkia, joita kasvava kyttyrälohikanta voi Tenolle tuoda. Tenolla on potentiaalia muodostua ns. kyttyrälohikasvattamoksi. Kyttyrälohien kutualueet ja kutuaika voivat laajentua. Vedenlaatu voi paikallisesti huonontua ja happisaturaatio heikentyä. Pienet sivujoet voivat täyttyä kyttyrälohista ja niiden raadoista.
”Näillä on suuret vaikutukset koko ekosysteemiin, mutta lopputulosta on vaikea ennustaa”.
Kalatalousasiantuntijoilta terveisiä
Kalatalouden Keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesa tiedotti lappilaisia Keskusliiton ajankohtaisista asioista sekä käyttö- ja hoitosuunnitelmien kipukohdista. Keskusliitto teki kyselyn keväällä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelma-työhön osallistuneille.
”Eniten ristiriitoja valmistelutyössä kerrottiin aiheuttaneen kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien alueiden määritykset sekä erilaiset kalastusrajoitukset. Keskimäärin valmistelutyön kuitenkin koettiin sujuneen hyvin”, Vesa kertoi.
Ely-keskuksen Pohjois-Suomen kalatalouspäällikkö Mika Oraluoma esitteli kalatalouspalveluiden kuulumisia. Hän totesi, että yksikkö on nyt mielekkään kokoinen, mutta näkyvyys ja läsnäolo isolla toimialueella haaste välimatkojen myötä.
Kalatalouspäivillä kuultiin myös kalastuksenvalvontaa koskeva kokonaisuus. Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Timo Väänänen esitteli, miten kalastuksenvalvontayhteistyö toimii rajajokisopimusten myötä Norjan ja Ruotsin kanssa. Väänäsen mukaan Tenojoellakaan ei valvontaa vähennetä, vaikka lohi näyttää olevan ensi kesänäkin rauhoitettu ja kalastajien määrä on romahtanut aikaisemmista vuosista.
”Kyseessä on arvokkaat luonnonlohikannat, joiden suojelussa myös kalastuksenvalvonnalla on oma tehtävänsä”.
ProAgria Oulun / Oulun kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Jarmo Tuukkanen toi Lapin kalatalousväelle Koillismaan esimerkkejä kalastuksenvalvontaan liittyvistä resursseista. Kalastuksenvalvonta perustuu vapaaehtoisuuteen ja aktiivisuuteen. Koillismaalla valvojankorttia löytyy, mutta aktiivisia valvojia on vähän.
”Haasteita on monenlaisia. Resursseissa se näkyy henkilöstöllisinä ja taloudellisina haasteina. Ikääntyminen näkyy, kun monissa kohteissa pitäisi olla maastokelpoinen henkilö valvojana. Etäisyyksien vuoksi ongelmien ilmaantuessa ei useinkaan pystytä reagoimaan”.