Lapin kalatalouspäivät koukutti ison joukon kalatalousväkeä
Rovaniemen Pohtimolammella pidettyjen kaksipäiväisten Lapin kalatalouspäivien anti oli tälläkin kertaa koukuttavaa kuultavaa. Ajankohtaiset kalatalousaiheet oli jaoteltu viiteen vahvaan teemaan, joiden alle mahtuivat näkemykset niin kalastajilta, viranomaisilta kuin tutkijoilta.
Ensimmäisen päivän teemoina olivat kalatalousalueiden toiminta, MMM:n Lukelta tilaama tammukkaselvitys ja kalatalousvelvoitteiden muutosasia.
Kalatalousalueiden toiminnasta alustanut Kalatalouden Keskusliiton kalatalouden erityisasiantuntija Mikko Malin nosti esille tärkeitä tekijöitä, joiden ansiosta toimintaa voi saada parannettua. Hän ensinnäkin kannusti toimijoita tutustumaan toisiinsa, niin osakaskuntiin kuin toisiin kalatalousalueisiin.
”Hyvä keino parantaa yhteistyötä on esimerkiksi se, että kalatalousalueiden puheenjohtajat tapaavat toisiaan ja puhuvat yhteisistä asioista yli kalatalousrajojen. Viestintää on tehtävä niin sisäisesti kuin ulkoisesti. On hyvä tietää, mitä naapurissa on meneillään”.
Metsähallituksen eräpalveluiden pohjoisen alueen kalastuksen erityisasiantuntija Markku Vierelä muistutti tulevasta uudistuksesta, jossa Eräluvat-verkkokauppa uudistuu pian. Kaupallisen kalastuksen lupahaku käynnistyy uuden järjestelmän kautta vuoden 2025 aikana. Vierelä kertoi myös laajasti Metsähallituksen tekemistä vesistökunnostuksista.
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat olleet nyt hyväksyttynä käytössä kahden vuoden ajan. Lapissa monen kalatalousalueen toiminnanjohtajan tehtäviä hoitavat Jukka Korpivuoma ja Anna-Leena Inkerö valaisivat kalatalouspäivien väkeä KHS:n toimeenpanosta käytännössä, mikä on keskeinen osa kalatalousalueen toimintaa.
Yli-Kemin kalatalousalue on toteuttanut KHS:n sisältämiä toimenpiteitä laatimalla kyselyn, joka lähetettiin lähes 50 osakaskunnalle. Kyselyn avulla oli Anna-Leena Inkerön mukaan tarkoitus saada muun muassa tietoa osakaskuntien toiminnasta ja tarpeista.
Jukka Korpivuoma toi esille sen, että vaikka KHS:n toimenpiteet olisivat kuinka hyviä, ja vaikka tahtotila sen toteuttamiseen on kova, ovat resurssit rajalliset niin taloudelliselta kuin työvoiman kannalta.
”Valvontaa kun kehitetään, niin vapaaehtoinen valvonta ei vain toimi. Toiminnan fokus on lakisääteisten tehtävien hoitamisessa sekä kalatalousedun valvonnassa. Tiedonkeruu on meillä ajankohtainen asia. Tavoitteena on kartoittaa harri- ja taimenkantoja virtavesialueilla, ja etenkin kartoittaa geneettisesti eriytyneet ja vaeltamattomat tammukat ja esittää lainsäädännön muuttamista, että tammukkaa voidaan hyödyntää”, Korpivuoma kertoi omassa esityksessään.
Tammukka tapetilla
Tammukasta alustettiin laajemmaltikin. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Lapin ELY-keskus ovat tehneet erityisen tammukkaselvityksen MMM:n toimeksiannosta. Selvitys valmistuu tammikuun loppuun mennessä, mutta Luken tutkija Nico Alioravainen ja Lapin ELY-keskuksen lakimies Elias Rauhala avasivat sitä jo kalatalouspäivillä.
Tammukkaselvityksessä on kartoitettu tammukan biologista määrittelyä ja juridista asemaa. Nico Alioravaisen mukaan se on haastavaa. Tammukkaa ei erillisenä enää tunnusteta terminologisesti vuoden 2015 kalastuslaissa ja -asetuksessa, vaan tammukkaan viitataan termillä paikallinen taimen. Lisäksi tutkija on kohdannut ongelman siinä, miten vaelluseste määritellään.
Yksi ongelmista tammukkakysymyksessä on tammukan kalastuksen säätelyn vaikeus. Tammukkapopulaation sisäinen tiheysvaihtelu on suurta ja sitä on vaikeaa ennustaa. Alioravainen pitää kalastuspaineen määrittämistä erityisen vaikeana.
”Ympäristön tila vaikuttaa kannantiheyteen enemmän kuin populaation tila. Yhden vuoden tiheys ei ennusta seuraavan vuoden tiheyttä”.
Elias Rauhala kertoi tammukan juridisen määritelmän, eli kyse on sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, pyydetty enintään 45 sentin mittainen taimen.
Selvityksessä on pyritty määrittelemään, mikä on tammukan elinalueen eli lammen tai puron määritelmä, eli suljetaan pois muut vesistöt, missä tammukkaa voisi kalastaa.
Lue Lapin Kansan juttu aiheesta:
https://www.lapinkansa.fi/ministerio-perehtyy-pian-uuteen-tammukkaselvitykse/11391078
Kalatalousvelvoitteiden muutosasia
Aluehallintoviraston päätöstä Kemijoen ja Raudanjoen kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta käsiteltiin kalatalouspäivillä lainsäädännön ja Kemijoki Oy:n näkökulmasta. Lisäksi aiheesta kuultiin sovittelumalleista, joilla ulos umpikujasta voisi päästä oikeudellisen riitojen sijaan.
Lapin ELY-keskus on valittanut AVI:n päätöksestä. Lakimies Elias Rauhala kertoi valituksen aiheuttaneista kohdista hyvin seikkaperäisesti.
Lapin ELY-keskus vaati hakemuksessaan, että velvoitehoidon painopiste olisi kalojen luontainen lisääntyminen ja koko jokiekosysteemiä palveleva kokonaisuus, kun taas AVI:n päätöksessä velvoitehoidon painopiste on edelleen istutuskeskeinen.
Kemijoki Oy jätti niin ikään valituksen AVI:n päätöksestä kalatalousvelvoitteiden muutoksesta. Kemijoki Oy:n aluetoiminta ja yritysvastuu -yksikön johtaja Ismo Heikkilä totesi, että AVI:n päätöksessä oli sekä hyvää että huonoa.
”Kalateiden osalta AVI:n päätöksessä on samansuuntaisuutta yhtiön vaelluskalastrategian kanssa. Ongelmana kuitenkin on, että se johtaisi massiivisiin kalojen velvoiteistutuksiin. Vaikka Kemijoki Oy haki muutosta päätöksiin, jatkamme vapaaehtoista vaelluskalatyötämme”.
Tiivis toinen päivä
Toisen päivän teemoina olivat osakaskuntatoiminta ja Kemijoen vesistöalueen moninaiskäyttö. Lisäksi kuultiin tietoa uudesta Lapin Ruoka 2 -hankkeesta.
Kalatalouden Keskusliiton VOKE-hanke eli vesialueiden omistusrakenteiden kehittämistarpeita selvittävä hankkeen tavoiteena on osoittaa päättäjille, että yhteiskunnan kannattaa kehittää vesialueiden omistusyksiköitä esimerkkisi kuten yhteismetsiä.
Hankkeen vetäjä Risto Vesa kertoi, että Maanmittauslaitoksen yhdistämistoimituksen hinta, jota säädetään vuosittain asetuksella, on nykymuodossaan jopa merkittävin este osakaskuntien yhdistymiselle ylipäätään.
”Erityisesti se on sitä silloin, kun haluttaisiin liittää pieniä osakaskuntia tai yksityisvesiä suurempaan osakaskuntaan. Yhdistämistoimituksen toimitusmaksun maksajaksi pitäisi saada valtio. Vesialueiden omistajien tahtotilan ylitse ei kuitenkaan voida kävellä. Jos vesialueen omistajilla ei ole tahtotilaa, niin asiat eivät toteudu”.
Lapissa ei ole tehty kymmenessä vuodessa yhtään yhdistämistä. Maanmittauslaitoksen Kalle Konttisen mukaan eduskunta antanee maksuasetuksen yhteisten yhdistämistoimituksista joulukuussa. MML yrittää saada kustannukset katetuksi ja hinnoittelun ennustettavaksi.
Lyhytaikaissäännöstely pohdituttaa
Kemijoen vesistöalueen moninaiskäyttöä käsiteltiin kaupallisen kalastajan, vapaa-ajan- ja kotitarvekalastajan, lupaviranomaisen ja Kemijoki Oy:n silmin.
Kalastajilla huolena on etenkin vedenpinnan humppaaminen Kemijoen lyhytaikaissäännöstelyn vuoksi. Ongelmana kotitarvekalastajalla on esimerkiksi verkkojen likaantuminen, heikot ja arvaamattomat jäät, veden tulo jäänpäälle ja yllättävät talvisulat.
”Helpotusta aktiivikalastajille on tuonut Kemijoki Oy: n kanssa on perustettu WhatsApp- ryhmä, jossa tiedotetaan milloin säännöstelypadot ovat auki ja kiinni. Siitä huolimatta tapahtuu yllättäviä juoksutuksia, joissa vesi nousee 25–50 cm muutaman tunnin aikana”, kertoi Jorma Kaaretkoski.
Lapin ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Juha Kämäräinen korosti, että Kemijoen voimalaitokset on rakennettu tuottamaan sähköenergiaa. Niiden käyttö perustuu vastaamaan sähkön kulutusvaihteluiden aiheuttamaa säätövoiman tarvetta
”Voimalaitospadoille on määrätty veden säännöstelyä koskevat ylävesirajat, ja voimalaitospatojen aukkoja on tarpeen mukaan avattava siten, että vedenpinta estetään nousemasta määrättyä korkeutta ylemmäksi. Virtaamavaihtelut toteutuvat voimalaitoksilla niille luvitettujen rakennusvirtaamien sekä tulva-aikaisten juoksutusvirtaamien puitteissa”.
Kemijoki Oy:n näkökulmasta säännöstelyä ei tehdä säännöstelyn vuoksi, vaan taustalla on yhteiskunnan tarpeista johtuvat syyt. Ismo Heikkilä muistutti, että myös luonnontilaisissa järvissä ja vesissä pinta vaihtelee.
”On hyvä erottaa se, mikä johtuu luonnollisesta syystä, ja mikä on varsinaisen säännöstelyn aiheuttamaa”.
Alustuksia opponoinut ympäristöneuvos Antti Ylitalo totesi, että lyhytaikaissäädön luvanmukaisuuden valvonta ja laillisen tilan saavuttaminen kuuluu Lapin ELY-keskuksen tehtäviin vesilain valvojana.
Lapin kalatalouspäivät järjestettiin tänä syksynä jo 20. kerran. Järjestäjinä toimivat ELY-keskus / Pohjois-Suomen kalapalvelut, Lapin Kalatalouskeskus ry ja Keski-Kemijoen kalatalousalue.
Kalatalouspäivät sai avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Lapin ELY-keskukselta.
Päivien puheenjohtajina toimivat Keski-Kemin kalatalousalueen puheenjohtaja Reijo Saari ja Lapin Kalatalouskeskuksen puheenjohtajan tehtävänsä juuri jättänyt Kosti Hietala. Hietalaa muistettiin päivien yhteydessä hänen pitkästä puheenjohtajan urastaan kalatalouskeskuksen palveluksessa.