Katse kalavesiin - ääni Lapin kalatalouden puolesta
Suomen eduskuntavaalit käydään huhtikuussa 2023. Kevään vaaleissa on tärkeää huomioida Suomen ainutlaatuiset kalavedet ja tuoda maamme kalatalouden tilanne esiin. Kalatalouden Keskusliitto on laatinut tuleviin vaaleihin vaalitavoitteet, joita Lapin Kalatalouskeskus ja muut jäsenjärjestöt tukevat.
Lapin Kalatalouskeskus ry on lisännyt vaalitavoitteisiin oman maakunnallisen näkökulmansa.
1. Nosta kotimainen kala pöydälle näissä vaaleissa!
Kotimaiselle kalalle olisi nyt kysyntää. Suomessa syötävästä kalasta kuitenkin vain viidesosa on kotimaista alkuperää. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvä kotimaisen kalan edistämisohjelma on saatava täyteen vauhtiin ja toimintaan.
Lapissa kaupallisen kalastuksen puitteet ovat kunnossa, mutta kalastajat uhkaavat loppua. Uusien kalastajien lisäksi tarvitaan jalostusasteen nostamista, jotta raaka-aine, jota Lapin vesistä kalastetaan, voitaisiin myös jatkojalostaa maakunnan alueella. Tällöin myös puhtaista Lapin vesistä saatava kalan ja kalajalosteiden tuotto jäisi Lappiin koko maakuntaa hyödyntämään.
2. Nuorison aktivoiminen on tulevaisuuden teko kalataloudelle
Kotimaisen kalan lisääminen tarkoittaa myös sitä, että kouluruokailuun saadaan lisää kotimaista kalaa. Tätä kautta nuorten kalaruuan käyttö ja arvostus saadaan nousemaan. Nuorten kalastusharrastusta on tuettava ja heitä on kannustettava arvostamaan omista vesistämme saatavaa kalaa ruokana.
Kalastajan ammattiin tutustumista ja siitä tiedottamista on lisättävä. Jotta kaupallisen kalastuksen jatkuvuus ja kehittyminen voidaan turvata Lapissa, on pidettävä huoli siitä, että myös hankkeiden kautta on jatkossakin mahdollista kouluttaa uusia nuoria kalastajia kisälli-oppipoika-metodilla. Tämä vaatii valtion rahallista tukea.
3. Muista osakaskuntia - osakaskunnat ovat kalavesien omistuksen ja hoidon perusta
Kalavesien omistuksen ja hoitamisen perusyksiköt, osakaskunnat kaipaavat monin paikoin toiminnan tehostamista. Ongelmana on, että osakaskuntien osakkaat eri puolilla Suomea eivät välttämättä edes tiedä, että he ovat osakaskunnan osakkaita.
Osakaskuntien toimintaa haittaavat koko Suomessa, ja niin myös Lapissa, liian pieni omistusyksikön koko, pirstaleisuus ja toimijoiden ikääntymisestä tai vähyydestä johtuva osakaskuntatoiminnan hiipuminen.
Osakaskuntien taloudellinen tukeminen yhdistämistoimitusmaksuja keventämällä tai yhdistymisiä helpottamalla toisi ratkaisuja näihin ongelmiin. Yhteismetsään liittymisen, perustamisen sekä yhdistämisen toimituskustannukset maksetaan valtion varoista muutamaa seikkaa lukuun ottamatta. Miksei valtio voisi tukea samalla tavalla osakaskuntien yhdistymisiä?
4. 65 vuotta täyttäneiden ikäperusteinen vapautus kalastonhoitomaksusta on poistettava tai ikärajaa on nostettava
Kalastajista noin neljäsosa on täyttänyt 65 vuotta (Luke) ja heidän osuutensa on ikärakenteemme johdosta edelleen kasvamassa. Noin 5 000 kalastajaa vapautuu kalastonhoitomaksuista enemmän vuosittain vanhemmasta päästä kuin tulee nuorista 18 vuotta täyttävistä maksun piiriin.
Yläikäraja tuli kalastuslainsäädäntöön vuonna 1997 poliittisen lobbauksen myötä ilman vaikutusten arviointia, eikä eläkeuudistuksen jälkeen Suomessa 65 vuotta ole ollut enää vanhuuseläkeraja.
Lisätiedot:
Kosti Hietala
Lapin Kalatalouskeskuksen puheenjohtaja
kosti.hietala@hotmail.com
p. 050 356 5806
Anna-Leena Inkerö
Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja
anna-leena.inkero@lappikk.fi
p. 040 5500 527