Inarin kalatalousalueen toiminta on mallikkaalla tasolla
Inarin kalatalousalue on Lapin ja koko Suomen laajin kalatalousalue. Alueen pinta-ala on 9254 km², josta vettä on 235 600 hehtaaria eli 12,5 prosenttia. Vesipinta-alasta valtio omistaa noin 92 prosenttia. Näitä vesiä hallinnoi Metsähallitus. Loput noin kahdeksan prosenttia (noin 172 km²) vesialueesta jakautuu erilaisten yhteisöjen ja yksityisten kesken.
Inarin kalatalousalueeseen kuuluu 19 vesialueita omistavaa yhteisöjäsentä. Pääosa vesistä kuuluu viiteen Pohjoiseen Jäämereen laskevaan vesistöalueeseen: Paatsjoen, Näätämön, Tenojoen, Tuulomajoen ja Uutuanjoen (Munkelvan) vesistöalueet. Lisäksi pitäjän koilliskulmassa on pieni osa Sandneselvan vesistöalueen latvoja.
Suurimmat järvet ovat Inarijärvi (1 043 km²), Muddusjärvi (48,7 km²) ja Nitsijärvi (41,1 km²). Järvien lukumäärä on suuri: pelkästään Paatsjoen vesistöalueella on 20 120 yli viiden aarin kokoista järveä ja lampea. Yli viiden hehtaarin kokoisia järviä on kunnassa 2 443 kappaletta.
Kalatalousalueen toiminta
Inarin kalatalousalueen toiminta on nyt mallikkaalla tasolla, kertoo kalatalousalueen osa-aikaisena toiminnanjohtajana toimiva Pekka Kokkonen. Tukenaan hänellä on kalastusasioista hyvin perillä oleva hallitus.
”Kesällä töissä on ollut myös kaksi kalastuksenvalvojaa. Toimimme hyvin laajalla alueella, olemmehan Suomen laajin kalatalousalue”.
Kokkonen korostaa, että toiminta on myös haasteellista, koska eri kalastajaryhmiä ja täten kalastajia on paljon. Eri kalastajaryhmillä ovat omat tarpeensa ja intressit poikkeavat toisistaan.
”Kaupallisia kalastajia (1. ja 2. luokan) on noin 50 kappaletta. Inarin kalatalousalue on suosittu vapaa-ajan kalastajien keskuudessa ja perinteisesti myös kuntalaiset kalastavat paljon. Yli tuhat ruokakuntaa pyytää ruokakalansa itse”.
Kahden edellisen vuoden toiminnassa keskeisiä asioita Inarin kalatalousalueella ovat olleet uuden käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen ja kalastussäännön uusiminen.
”Ne ovat Lapin ELY-keskuksessa hyväksyttävinä ja toivottavasti pian saamme ne voimaan”, Kokkonen toteaa.
Osakaskuntia on Inarin kalatalousalueen alueella parikymmentä, joiden toiminta on vaihtelevaa.
”Aktiivisuutta kaivattaisiin lisää”.
Kalatalousalueen erityispiirteet
Inarin kalatalousalueen erityspiirteitä ovat laajat ja puhtaat vesistöt, joissa on elinvoimaiset pääosin luontaisesti uusiutuvat lohikalakannat. Ilmastosta, jääkauden jälkeisistä leviämisesteistä ja vesien karuudesta johtuen Inarin kalatalousalueen vesissä tavataan vain 12 alkuperäistä kalalajia. Alueen kalasto on kuitenkin valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin huomattavan arvokas. Luonnonvarakeskus istuttaa Inarijärveen ja sivuvesistöihin vuosittain taimenen, siian ja raudun poikasia lakisääteisesti korvaamaan Inarijärven säännöstelystä kalastolle aiheutuvia haittoja.
Kalatalousalueen alueella on meneillään Kirakkajoen ennallistamishanke, missä pyritään palauttamaan kaloille esteetön nousu kutualueille. Hankkeen päävastuu on Inarin kunnalla.
Kalatalousalue kokee, että taloudelliset haasteet vaikeuttavat sen toimintaa, etenkin valvontatyötä. Inarin kalatalousalue on hyvin laaja ja nykyinen yleinen hintatason nousu heijastuu kaikkeen toimintaan.
”Ilmastonmuutos luo suuria uhkakuvia tulevaisuuteen. Ilmaston ja sitä myötä vesistöjen lämpeneminen suosivat ahventa ja haukea ja heikentävät lohikalojen elinoloja. Eniten lämpeneminen vaikeuttaa raudun elämää. Inarijärven veden keskilämpötila on noussut viime vuosikymmeninä yli yhden asteen”, Pekka Kokkonen kertoo.
Uhka on myös kyttyrälohen nouseminen Näätämöjokeen. Vuonna 2021 Näätämöjoesta poistettiin Norjan puolella 20 000 kyttyrälohta Kolttakönkään alapuolesta. Suomen puolellekin kyttärälohta nousee, joskin Kolttaköngäs ja sen kalaportaat toimivat hyvänä nousuesteenä vieraslajille.
”Tämän vuoden alkukesän kyttyrän noususta odotetaan pelottavan runsasta, saa nähdä miten siinä käy. Norjan valtio panostaa reilusti kyttyrän poistopyyntiin 2023, rahallisesti yli 20 miljoonaa norjan kruunua. Suomen puolellakin on varauduttu poistopyyntiin, joskin vaatimattomin varoin”, Kokkonen sanoo.